Fiskarsin ruukki, jossa perinteet ja uudet tuulet kohtaavat, on pitkään ollut paikka, missä jouluperinteet ovat kehittyneet ja muovautuneet. Ruukin joulujuhla tarjoaa mielenkiintoisen kurkistuksen eri aikakausien ja yhteiskuntaluokkien joulunviettoon, aina työntekijöiden kodeista kartanoiden juhlasaleihin. Tässä artikkelissa tutustutaan, miten joulun perinteet ovat muotoutuneet Fiskarsissa vuosisatojen saatossa.

Joulu uusmaalaisessa talossa 1800-luvulla

1800-luvulla uusmaalaisten talonpoikaiskotien joulunvietto oli yksinkertaista mutta symbolisesti rikasta. Olkia levitettiin lattialle ja kuusen- tai katajanoksia sijoitettiin penkkien alle tuomaan joulun tuoksua ja tunnelmaa. Katosta roikkui itse tehtyjä koristeita, kuten olkikoristeita ja puolukanvarvuista ja värillisistä sulista tehtyjä somisteita. Joulupöytään levitettiin valkoinen pellavaliina, ja sen päälle asetettiin leipäkekoja, voita ja kynttilöitä. Jouluaattona nautittiin perinteisesti lipeäkalaa, puuroa, leipää ja juustoa, ja talon tontulle tarjoiltiin oma puurokulhonsa.

Joulupukki, joulutonttu ja perinteet

Nykyinen joulupukki on monien myyttien ja perinteiden sekoitus. Alun perin joulupukki oli pelottava hahmo, jonka juuret juontavat paholaista muistuttavaan hahmoon, jonka Pyhä Nikolaus piti kahleissa. Ajan myötä tämä hahmo yhdistyi kansanperinteen tonttuun – yliluonnolliseen olentoon, joka toi onnea ja auttoi maatilan töissä. Nykyisenkaltaisen ystävällisen joulupukin hahmo alkoi muodostua vasta 1800-luvulla.

Joulukuusiperinteen kehitys

Joulukuusi saapui Fiskarsin ruukkiin 1800-luvun lopulla ja yleistyi ensin virkailijoiden kodeissa. Aluksi kuusia koristeltiin yksinkertaisilla kynttilöillä, mutta pian mukaan tulivat omenoiden, piparkakkujen ja paperikoristeiden kaltaiset somisteet. Ahtaissa työntekijöiden kodeissa kuusi ripustettiin kattoon tilan säästämiseksi, mikä oli yleinen tapa koko ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Vuonna 1938 museon perustaja Laura Holmström toi Fiskarsin asukkaille yhteisen ulkokuusen, jonka äärellä kokoonnuttiin joulurukoukseen.

Jouluruoat ja -juomat

Fiskarsin jouluruokaperinteet vaihtelivat eri yhteiskuntaluokkien välillä. Työläiskodeissa jouluruoan sisältö riippui taloudellisesta tilanteesta ja emännän taidoista. Jos talossa oli oma sika, siitä voitiin valmistaa makkaraa ja veriruokia, kun taas köyhemmät kodit saivat joskus kinkkua lahjaksi. Yleisruokia olivat peruna- ja lanttulaatikot, lipeäkala valkokastikkeella sekä joulupuuro. Kartanoissa tarjolla oli ylellisempiä herkkuja, kuten suklaata, taateleita ja delikatesseja, ja joulupöytä koristeltiin näyttävästi.

Joulun valmistelut ja kiireet

Fiskarsin joulun valmistelut alkoivat jo syksyllä. Lampaiden ja sikojen teurastus tuotti lihaa ja sisäelimiä jouluruokia varten, ja leivontaa varten aloitettiin viikkoja etukäteen. Ruisleipiä ja vaaleaa hiivaleipää paistettiin puu-uuneissa, ja mankelia käytettiin ahkerasti, jotta pellavalakanat ja liinat saatiin juhlakuntoon. Oluenpanokin kuului joulunajan valmisteluihin: ohra, humala ja hiiva muuntuivat taitavasti kotitekoiseksi olueksi.

Elävä perinne

Joulunvietto Fiskarsin ruukissa heijastaa sekä paikallisia että kansainvälisiä vaikutteita. Yksinkertaisista olkikoristeista kartanoiden kimalteleviin joulukoristeisiin ruukin jouluperinteet kertovat rikkaasta ja monimuotoisesta historiasta. Nämä perinteet kiehtovat ja inspiroivat yhä, ja monille Fiskars on paikka, jossa voi kokea joulun taian sen aidossa muodossa.

Vieraile Fiskarsissa jouluna ja koe itse tämä ainutlaatuinen sekoitus historiallisia perinteitä ja modernia joulutunnelmaa!

Lähde: fiskarsmuseum.fi